Sotkeminen on saatava loppumaan

Arvoisa lukija! Heinäkuun lomakaudesta huolimatta kuntalaiset ovat ilahduttavasti ottaneet yhteyttä.
Torielämän vaisuus on ollut yksi puheenaiheista ja kaivattu on myös terassikulttuurin rantautumista keskustaan.
Mikäpä olisikaan mukavampaa kuin istahtaa iltakahville aurinkoon Otsolan eteen tai torille.
Voisi ajatella, että neljän tien risteyksen viikonlopun iltoihin kuuluisi katujen sulkeminen ja pöytäryhmien sekä ihmisten ilmaantuminen kaduille. Vaikkapa tiettynä kellonaikana ja kokeiluluonteisesti. Ääntä ja ihmisten liikehdintää siitä väistämättä tulisi. Olisiko se sitä keskustan elävöittämistä, jota kovasti kaivataan?
Ylivoimaisesti eniten yhteydenottoja on kuitenkin tullut ihmisiltä, joita suututtaa ja ahdistaa yhteisen omaisuuden vandalisointi ja yleinen sotkeminen. Meille soitettiin -palstalla (KS 25.7.22) oli konkreettinen kuvaus asiasta.
Milloin se meidän yhteinen elämä on muuttunut tämmöiseksi piittaamattomuudeksi ja miksi?
Tarkistin kaupungilta, mitä kustannuksia tästä meille veronmaksajille aiheutuu ja kustannukset liikkuvat vuositasolla 10 000– 20 000 euron välillä. Sitä voi itse kukanenkin miettiä, mitä mukavaa ja järkevää sillä rahalla muuta voisi tehdä yhteisen viihtyvyyden eteen kuin siivota sotkijoiden jälkiä.
Mitä tälle on tehtävissä? Haastan osaltani kaikki kuntalaiset Sotkemiselle nollatoleranssi -talkoisiin. Nostetaan kissa pöydälle ja tehdään asia näkyväksi. Opastetaan ja neuvotaan mikä on oikein. Puututaan häiriökäyttäytymiseen. Ja ilmoitetaan todisteet ja tekijät poliisille. Ennen kaikkea lakataan hyväksymästä ei-toivottua käytöstä, kannetaan yhteisesti vastuuta eikä ummisteta silmiä.
Poliisiviranomaiset valittavat, ettei ole resursseja puuttua tähän paikkakunnalla riehuvaan ilmiöön. Tässä nyt niitetään sitä satoa, jota valtiovallan toimenpiteiden riittämättömyys sisäisen turvallisuuden osalta on aiheuttanut.
Sisäisestä turvallisuudesta huolehtiminen on jäänyt viherpunapolitiikan toteuttamisen jalkoihin. Tässäkin olisi tarvittu kaukonäköisesti Suomalainen ensin -ajattelua. Kaikkien koillismaalaisten aluevaltuutettujen olisi syytä yhteistuumin laittaa painetta sille, etteivät reuna-alueet jää ilman palveluita.
Viimekertainen kirjoitukseni kirvoitti kipakkaa keskustelua ja yhteydenottoa sekä puolesta että vastaan. Kiitos siitä. Osalle oli liian rohkea avaukseni kirjoittaa Tasavallan presidentille kulta- ja jalometallikeräyksen aloittamiseksi.
Silläkin uhalla, että seuraavakin aloitteenpoikanen järkyttää osaa lukijoista, niin toivotan silti Nato tukikohdan tervetulleeksi Kuusamoon. Pidän omaa paikkakuntaa hyvänä sijoituspaikkana niin strategisesti kuin logistisesti ajateltuna. Pohjoinen ulottuvuus saa yhä enemmän painoarvoa myös puolustuksellisia ratkaisuita ajateltaessa. Hyödyt olisivat kiistattomat: verotulojen kohoaminen ja elinkeinoelämän saama piristysruiske. Eikä ylenkatsoa voi sitäkään kunnuoret löytäisivät väistämättä mielitiettyjä toistensa joukosta. Perheitä perustettaisiin. Kukaties Nato-tukikohta olisi yksi vastaus väestökadon torjumiseen ja paikkakunnan nostamiseksi uuteen kukoistuksen kauteen.
Nyt on katsottava tulevaisuuteen ja otettava monenlaiset mahdollisuudet huomioon sekä työn alle. Ne villeimmätkin.

Tarja Leinonen-Viinikka (ps.)
kaupunginvaltuutettu