Eriävä mielipide: Kuusamon kaupungin turvallisuussuunnitelman päivittäminen
Kuusamon kaupunginhallituksen kokouksessa 15.12.2016 esittämäni eriävän mielipiteen perustelut:
249 § Kuusamon kaupungin turvallisuussuunnitelman päivittäminen
Kuntaliiton mukaan ”Kuntien turvallisuustyön keskeinen työkalu on paikallinen turvallisuussuunnitelma. Turvallisuussuunnitelmaan kootaan oleellisimmat turvallisuuteen liittyvät hankkeet ja ohjelmat, joita pyritään viemään eteenpäin seuraavien vuosien aikana. Turvallisuussuunnitelmat uusitaan yleensä valtuustokauden alussa.” Kuusamossa tämä koko asiakokonaisuus on jäänyt ajelehtimaan vuosikausiksi ilman sen oikea-aikaista päivittämistä.
Kuusamon kaupungin päivitetty turvallisuussuunnitelma on kuin Himasen horoskooppi. Tämä on lähinnä tilastoluettelo, josta puuttuvat konkreettiset toimenpide-esitykset. Siinä ei ole edes määritettynä suunnitelman voimassaoloaikaa. Tekelekin on tälle jo tunnustus, jos sitä verrataan vaikkapa Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelmaan vuosille 2012-2015.
Jos Kuusamossa olisi hivenen verran vaivauduttu tutkimaan tai vertailemaan muiden kuntien ja kaupunkien vastaavia suunnitelmia, olisi päästy vain pikaisella google-haulla edes jonkinlaiseen käsitykseen siitä, mitä tällaiselta suunnitelmalta minimissään edellytetään. Minulta itseltäni tähän nimittäin kului aikaa vain alle minuutti.
Kiusaaminen on todettu ongelmaksi, mutta minkäänlaista esityksen tynkääkään ei ole tehty asiantilan korjaamiseksi, lukuun ottamatta aloitettavaksi esitettyä koulupoliisitoimintaa. Koulut ja työpaikat ovat kuitenkin avainasemassa tässä, missä toiminnan pitäisi olla jatkuvaa sekä suunnitelmallista.
Hämmästyttävästi kiusaamisesta ei ole esitetty lainkaan tilastotietoja, vaikka niitä ainakin koululaitoksen kerääminä on olemassa. On perin ihmeellistä, että yhteen kaupunkistrategiamme keskeiseen tavoitteeseen, eli kiusaamisen nollatoleranssin saavuttamiseen, ei löydy turvallisuussuunnitelmasta sen paremmin tilannekartoitusta kuin kunnollista toimenpideohjelmaakaan.
Edelleen rajaturvallisuus jää vain irtomaininnaksi, vaikka siihen sisältyy monenlaisia uhkakuvia. Myös turvapaikanhakijakysymyksen käsittely ei vastaa lainkaan sitä, mitä siltä olisi kohtuudella edellytetty. Kun vuosi sitten maamme yllätettiin turvapaikanhakija-aallon suhteen valmistautumattomana, ei voi olla niin, että tästä ei vieläkään ole mitään opittu.
Syrjäytymisen uhan torjumiseen olisi pitänyt saada kootuksi laajat verkostot, sillä juuri syrjäytymiskehitys, jos mikä, on Kuusamolle tyypillistä ja sen suhteen täällä on kuljettu kokonaan väärään suuntaan. Syrjäytyminen ja sen mukanaan tuoma näköalattomuus ovat keskeiset elementit moniongelmaisuudessa ja niistä on muodostumassa yksi suurista yhteiskunnallisista uhkatekijöistä.
Syrjäytymiskehitys alkaa usein jo kotioloista ja se tiivistyy ammattikoulutuksen puutteen myötä. Tästä syrjäytymisuhan alaisesta kasvavasta nuorisojoukosta on käytetty julkisuudessa nimitystä ”kadonneet nuoret”. Kuusamossakin on vahvoja viitteitä siitä, että työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuuden yksi keskeinen osatekijä on koulutuksen puute joko kokonaan tai osittain.
Uudistettuun turvallisuussuunnitelmaan olisi pitänyt koota konkreettisia, jokapäiväistä turvallisuutta lisääviä toimia. Kaupunkiympäristön turvallisuustalkoisiin olisi pitänyt haastaa mukaan myös asukasyhdistykset ja taloyhtiöt ja koko kolmas sektori soveltuvin osin.
Perin kummallista on se, että Kuusamon turvallisuussuunnitelmakyhäelmässä ei ole minkäänlaista yhtymäkohtaa matkailuun ja loma-asukkaisiin, vaikka Kuusamossa näitä väestöryhmiä ei tässäkään yhteydessä voida perustellusti sivuuttaa. Ei voi olla niin, että matkailuasioissa vain turistin raha kelpaa otettavaksi eikä muulla ole mitään väliä.
Koko suunnitelma vaikuttaa vain yhden palaverin muistiolta, eikä se siten täytä minkäänlaisen monivuotisen suunnitelman vaatimustasoa. Näin muodoin Kuusamon kaupungin turvallisuussuunnitelma olisi pitänyt palauttaa uudelleenvalmisteluun.
Joukamo Kortesalmi
kaupunginhallituksen jäsen