Kysely kaupungin kiinteistöstrategian päivittämisestä

Kuusamon kaupungin maankäyttöpolitiikka on ollut hapuilevaa ja päämäärätöntä. Kaupungin metsätalous on ollut, kuten tunnettua, vähätuottoista tai jopa tappiollista. Samalla tällä veronmaksajille kalliilla metsänomistuksella on estetty aluetalouden optimaalinen kehittyminen, koska kaupunkimetsänomistus jää kaikkien Kemera-tukien ulkopuolelle.

Kaupungin maapolitiikka on ollut myös eriarvoista. Maata on takavuosina hankittu milloin milläkin kaupoilla – ilman varsinaista tarvetta. Maata on myös myyty kepu-veljille sopivaan hintaan – viimeksi vuodenvaihteen tienoilla.

Kun syksyllä Kuusamossa laajasti ihmeteltiin sitä, miksi kaupungin maankäyttövastaava esiintyy kepun kuntavaalitilaisuudessa ponttoonisillalla, on ilmeinen syykin siihen nyt selvinnyt. Siellä ilmeisesti sovittiin hyvävelihengessä erään kaupungin metsäpalstan myynnistä – tietysti alle tila-arvion – nähtävästi MHY Kuusamon tekemän arviokirjan perusteella muutamalle MHY- ja kaupunginvaltuutetulle.

Huomionarvoista on se, että samaan aikaan lisämaata ei ole myyty muun muassa eräälle ei-keskustalaiselle keskeiselle kuusamolaiselle metsätalousyrittäjälle. Viimeisimpään maanostotarjoukseen ei ole vaivauduttu edes vastaamaan, vaikka aikaa sen tekemisestä on kulunut jo jokunen vuosi.

Kun verrataan tämän yksityisen puuntuottajan ja kaupungin metsätalouden kehittymistä vastausta odotellessa, niin ihan vain herrojen kiireiden hellittämistä vartoessa on yksityismetsänomistajan metsäomaisuus paisunut muutamalla sadalla hehtaarilla ja peräti kymmenkunnalla kiinteistökaupalla. Yksityinen on sijoittanut maahan tänä vertailuajankohtana suuremman summan kuin kaupungin 3600 hehtaarin tuotto on ollut.

Onko tämä oikeata elinkeinopolitiikkaa? Mistä tätä oikein johdetaan? Kaiterantieltä vai Apollonkadulta? Onko niin, että hirmuhallinto hyväksyy vain kepu-vetoisen yrittämisen? Jos näin on, niin tämä on käänteinen kuusamolaissovellutus kristalliyöstä, jossa ei-toivottuja yrityksiä ei ole merkitty daavidintähdellä, vaan sopivat ja suositeltavat sekä sallitut yritykset neliapilalla!

Jotta saamme tähän eriarvoistamiseen lisää vertailutietoa, jätän julkisen maanostotarjouksen Kuusamon kaupungin omistamasta Lyhytniemi RN:o 3:2 Tammelantien suunnalla olevista palstoista, jotka sijaisevat useiden omistamieni tilojen rajalla, kainalossa ja välittömässä läheisyydessä. Ne kuuluvat juuri samaan kategoriaan kaupungin kiinteistöstrategiassa ollen niin ikään vajaatuottoisia – aivan kuten juuri myyty palstakin.

Itse olen ollut sillä näkökannalla kuten monet metsäammattilaisetkin, että kaupungin puhtaan metsätalousmaan omistaminen ei monista syistä ole perusteltua. Meidän maaseutuyrittämisemme ja -palvelumme ovat katoamassa ja vain yksityisen metsäyrittämisen edistämisellä voidaan maa- ja metsätalouden alasajoa loiventaa.

Kaupungin tämänhetkinen kiinteistöstrategia on peräisin ajalta, jolloin se uusittiin niiden perättömien puheiden johdosta, että kaupungin metsänomistus olisi muka yksityismetsänomistusta kannattavampaa. Kuntatalous on tämän jälkeen kuitenkin ajautunut taloudellisesti selvästi huonompaan suuntaan, jolloin on perusteltua edellyttää, että kaupunkimetsänomistus vaihdettaisiin helpommin hallittavaan ja tuottavampaan omistusmuotoon.

Mainituilla perusteilla jätän tämän kysymykseni ja esitykseni sekä tarjoukseni kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Kuusamossa tammikuun 21 päivänä 2013

Joukamo Kortesalmi

kaupunginvaltuutettu