Peruskorjauksen kannattavuus Nilolla versus Hirsikoulu
Peruskorjauksen huolellinen suunnittelu ja eri vaihtoehtojen puntarointi ovat erittäin tärkeässä asemassa, sillä suunnitteluvaihe määrittää kustannukset. Kiinteistöperuskorjausta tulee arvioidaan sijoituksena, jolle on muitakin vaihtoehtoisia kohteita. Suomessa kunnan päättäjiä on paljon arvosteltu liittyen vanhojen koulujen huonoon sisäilmaan. Arvioinneissa ei ole aina ollut riittävästi tietoa haittojen vakavuudesta, todellisista kustannuksista ja muiden vaihtoehtojen olemassaolosta. Kuntaliitto laski Ylen keräämän laajan koulukyselyn aineiston pohjalta Taloussanomille, ovatko jonkin tietyn ikäluokan koulut yliedustettuna sisäilmaongelmissa. 1940–1970-luvun rakennukset näyttävät odotetusti olevan huonoimmassa kunnossa. Lisäksi 60- ja 70-luvulla käytettiin runsaasti rakenneratkaisuja, joita nykypäivänä pidetään riskirakenteina. Kukaan ei ole laskenut, miten paljon on mennyt rahaa “hukkaan” näissä turhissa korjauksissa
Haittojen vakavuutta tulee arvioinneissa painottaa aina ensin ihmisten terveyden ja turvallisuuden kannalta ja sitten rakennusteknisten kysymysten kannalta.
1. Asbesti: Vuoden 2016 alussa voimaan tullut uusi asbestilaki määrää asbestitarkastuksen pakolliseksi ennen vuotta 1994 rakennetuissa remonttikohteissa. Nilon koulu on rakennettu 1964 ja laajennettu 1971. Ihmetellä saattaa, miksi kuntotutkimuksessa, jossa määritellään remonttia, ei ole asbestista tehty minkäänlaista kartoitusta tai kustannuslaskelmaa. Tuolloin asbesti oli hyvin yleinen rakennusmateriaali erilaisissa liimoissa, laasteissa, putkieristeissä, seinä- ja kattolevyissä ja tasoitteissa. Olisi suoranainen ihme jos asbestia Nilon koulussa ei olisi käytetty näissä kohteissa.
Altistuminen pölylle tai jopa yhdellekin asbestikuidulle, voi johtaa vakaviin sairauksiin kuten keuhkosyöpään, asbestoosiin, mesotelioomaan eli keuhkopussin tai vatsakalvon syöpään ja keuhkopussin sairauksiin vuosien tai vuosikymmenten päästä altistuksesta..
Asbestilöydös muuttaisi siten merkittävästi kuntotutkimuksen luonnetta ja kustannusarviota. Yleinen mielipide saataisi muuttua vakavasti harkitsemaan muita vaihtoehtoisia kohteita.
Mitä varhaisemmassa vaiheessa työntekijöitä, koululaisia ja heidän vanhempiaan informoidaan tästä asiasta totuudenmukaisesti sitä parempi ja varsinkin ennen kuin mistään on mitään päätetty tai ennen kaikkea tehty.
Asbestipurkutyön saa tehdä vain urakoitsija tai henkilö, jolla on asbestipurkutyölupa. Asbestia sisältävien rakennusosien purkutöitä saavat suorittaa ainoastaan asbestin käsittelyyn pätevyyden hankkineet yritykset. Kun tehdään esimerkiksi rakenteiden korjaustöitä, korjattava alue tulee eristää ja alipaineistaa korjaustöiden ajaksi ja siivota huolellisesti korjaustöiden valmistuttua. Koulutyön jatkaminen samassa kohteessa remontin aikana olisi käytännöllisesti katsoen lähes mahdotonta.
2. Home: Lainataksemme alkuun homeprofessori Ville Valtosen toteamaa HYKS:n sairaaloiden sisäilmaongelmista ja erityisesti kätilönopistosta, joka on eri kohde, mutta jossa käytetty samankaltaisia rakennusratkaisuja ja rakennettu samoihin aikoihin kuin Nilon koulu noin neljä vuotta aikaisemmin. Oireet siellä työskentelevillä olivat samankaltaisia kuin ko. kohteessa.
” Ihmisten alttius saada homesairaus vaihtelee suuresti. Jotkut saavat oireita jo muutaman kuukauden oleskelusta homeisessa rakennuksessa, kun taas toiset voivat olla vastaavissa tiloissa kymmeniä vuosia ilman, että saavat minkäänlaisia oireita. Sairastuneista astman saa Valtosen mukaan noin 15 prosenttia. Tavallisin oire ovat toistuvat infektiot. Yleinen oire on myös ns. aivosumu – keskushermostoperäinen toiminnallinen häiriö, joka ilmenee mm. päänsärkynä, huimauksena, keskittymisvaikeuksina sekä muistikatkoina. Lisäksi yli puolelle potilaista tulee hengenahdistusta. Ehkä se kaikkein vakavin oire tässä sairaudessa on kuitenkin krooninen väsymysoireyhtymä. Siinä potilaan fyysinen suorituskyky putoaa alle puoleen. Tässä HYKS:n kätilöiden tapauksessa se saattaa pudota jopa yli 90 prosenttia. Kokonaisvaltainen uupumustila saattaa kestää jopa yli puoli vuotta.”, Näillä kätilöillä on selkeä home- ja kosteusvauriosairaus. Lisäksi usealla on kemikaali- eli tuoksuyliherkkyys ja sähköherkkyys. Tilanne on todella vakava, koska tällaiseen oireyhtymään ei ole mitään helppoa lääketieteellistä hoitoa.” (Prof. Ville Valtonen, Kätilönopisto)
Rakennuksessa työtä tekevien ihmisten mietteitä:
homealtistuksesta.https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/12/22/sisailmasta-sairastuneet-katilot-havisivat-vuosikymmenen-oikeustaistelun
Tuore väitöstutkimus kertoo, että homerakennusten korjaus- ja purkutyömailla home- ja bakteeripitoisuudet voivat nousta terveydelle haitalliselle tasolle. Siksi kosteuden ja homeen takia vaurioituneiden rakennusten työmailla pitäisi käyttää samanlaisia suojausmenetelmiä kuin asbestia sisältäviä rakenteita purettaessa. Työntekijöiden tulisi aina käyttää hengityssuojia, suojaavaa pukua ja käsineitä. Hometilat pitää eristää muista tiloista muovisella sulkutunnelilla, jonka läpi itiöt eivät pääse ja alipaineistaa.
Homevauriota edeltää aina kosteusvaurio rakenteissa. Syynä yleensä rakennusvirhe, joka aiheuttaa kosteuden pääsyn rakenteisiin esimerkiksi puutteellinen salaojitus tai virheelliset rakenteet kuten puuttuva tuuletusrako seinistä tai kapillaarikatkon riittämättömyys tai puuttuminen. Nilon koululla voi todeta kuntotutkimuksen perusteella monia näistä rakennusvirheistä.. On aivan turha korjata homevauriota jos sen aiheuttajaa ei etsitä ja poisteta, koska tällöin home vain uusiutuu. Korjaus alkaa purkamalla tai puhdistamalla kaikki homehtuneet rakenneosat. Perustukset tehtiin tuohon aikaan mm. kätilöopistolla siten, että puiset valumuotit jätettiin purkamatta, mikä oli tuolloin usealla työmaalla tapana. Aikana tämä orgaaninen aines homehtui. Nyt alkaa hahmottumaan peruskorjauksen mittavuus ja haasteellisuus koko laajuudessaan, vaikka tässä on käyty läpi vasta asbesti ja homevaurioiden haittavaikutuksia ja korjausta. Selvitys korjausasteesta määrästä tulisi ensin arvioida.
3. Loppupäätelmä:
Toteamme, että kuntotutkimuksen perusteella tehty arvio projektin kannattavuudesta osoittaa, että koulun peruskorjauskustannukset tulevat tulevaisuudessa olemaan todellisuudessa huomattavasti suuremmat kuin kuntotutkimuksessa Liitteessä 13 ilmoitetut LVI kustannukset. Rakenneratkaisujen korjaaminen siten, että työskentely ja opiskelu jatkossa Nilon nykyisessä koulussa olisi turvallista ja voisi sujua kenenkään terveyttä vaarantamatta tulisi jokaisen tarkkaa pohtia. Kun korjausaste on lähemmäs 80 prosenttia, tulee korjaamiskustannus olemaan lähes yhtä suuri kuin uuden koulun rakentaminen. Turvallisuus ja terveys tulee kuitenkin olla ensisijainen arviointikriteeri Nilon koululla, eikä se, että voitaisiinko peruskorjauksella, vajavaisin perustein esitetyin argumentein, säästää rahaa. Kustannukset näistä virhearvioinneista lankeaa myöhemmin lastemme maksettaviksi ja nämä kustannukset tulevat olemaan paljon suuremmat kuin kaupungilta mahdollisesti säästynyt rahamäärä.
Vaihtoehtoja Nilon koulun peruskorjaukselle on monia. Naapurikaupungistakin löytyy hyvänä esimerkkinä Pudasjärven hirsikampus, johon kannatta tutustua hiukan tarkemmin. Siellä rakennustyön rahoittajaksi parhaalla tarjouksella valikoitui kuntarahoitus oy ja rahoitusmallina on kiinteistöleasing. Investointivaiheessa mittava hanke oli arvoltaan n. 23 milj. euroa, kokonaisarvo kohosi n. 40 miljoonaan euroon. Rakennushankkeen vaativaan kilpailutusprosessiin Pudasjärven kaupunki sai 50% rahoituksen Tekesiltä. Nilon koulun kokonaiskustannusarvio nousisi varmasti kokonsa puolesta hieman korkeammaksi. Kustannukset voi jakaa kiinteistöleasing mallilla useaksi vuodeksi. Vuosikustannus olisi tällöin kaupungille varsin kohtuullinen, noin miljoona euroa. Investointimenot eivät näkyisi kaupungin taloudenpidossa taseessa ja käyttömenot voitaisiin
hyödyntää vähennyksinä. Tarkempi selvitys eri vaihtoehdoista tulisi saattaa kuntapäättäjille puntaroitavaksi mahdollisimman nopeasti. Julkisessa rakentamisessa ei pidä huomioida vain rakennusaikaisia kustannuksia, vaan huomioida myös ylläpito- ja korjaustarpeet. Käyttöaikaiset kustannukset voivat olla jopa isompia kuin investointi itse.
Kaupungin imagolle uudella koululla olisi varmasti iso merkitys. Ilmastonmuutosta hillitsevät hiilijalanjälkivelvoitteet ovat tulossa rakennusmääräyksiin. Kuusamo voisi liittyä Pudasjärven rinnalle näyttämään tietä muillekin. Investoinnilla olisi suuri tuki paikallisille yrityksille.
Kuusamon Perussuomalaisten hallitus
Tapio Lämsä
Pekka Savelainen
Krista Poutanen
Tarmo Tyni
Ari Hemmilä